AGI - mikä kumma se on ja miksi siitä tohkeillaan?

Alkuun pieni harjoitus: pistä kieli kitalakeen ja läimäytä itseäsi kunnolla selkään. Juuri noin, kiitos! Tulit juuri lausuneeksi tekoälykeskustelun keskeisimmän termin: “AGI”.

AI-skenessä tohkeillaan milloin mistäkin, mutta AGI pysyy tohkeilun top 3:ssa kuukaudesta ja vuodesta toiseen - ja siihen on syynsä. AGI:n (Artificial General Intelligence) kehittäminen on nimittäin käytännössä jokaisella isolla AI-yhtiöllä tavoite numero yksi.

AGI on suomennettu “yleinen tekoäly”, ja vaikka termi lattea onkin, on se toisaalta myös hyvin kuvaava. Siitä siinä nimittäin on kyse.

AGI rautalangasta väännettynä

Nykyinen tekoäly on kuin sydänkirurgi: se voi olla maailman paras sydänoperaatioissa, mutta jos kysymys liittyy karjalanpiirakoiden rypyttämiseen, se on aivan kujalla. Tätä kutsutaan kapeaksi tekoälyksi (Narrow AI).

Esimerkki on hieman harhaanjohtava, mutta halusin välttämättä piilomainostaa karjalanpiirakoita. Kyllähän nykyiset kielimallit taipuvat todella moneen, ja varsinkin reasoning-ominaisuuden myötä niiden kyky soveltaa tietoa on parantunut huomattavasti. Silti ne kaikki nojaavat dataan, joka on niille syötetty - ja tämä on se juttu.

AGI osaa lähtökohtaisesti kaiken sen, minkä ihminenkin plus oppii koko ajan uutta itsenäisesti. Tässä on kriittinen ero: nykyinen ChatGPT osaa koodata, koska se on nähnyt miljardeja rivejä koodia. Kyseessä ei siis ole varsinaisesti mallin älykkyys, vaan kyky soveltaa sille annettua tietoa erilaisiin käyttötapauksiin.

Todellinen tekoälykkyys - johon AGI tähtää - on kykyä ratkaista ongelmia, joita ei ole koskaan ennen tullut eteen. Yleinen tekoäly ei siis toista oppimaansa, vaan oppii lennosta ja soveltaa vanhaa tietoa täysin uusiin tilanteisiin. Kuten ihminenkin mutta hieman eri hevosvoimilla.

Entäs sitten?

Miksi Artificial General Intelligence on niin iso juttu? Siksi, että ensimmäinen AGI:n kehittäjä saa käsiinsä koneen, joka mullistaa käytännössä kaiken. Sadan vuoden tutkimus puristetaan vuosikymmeneen. Yritykset skaalautuvat ilman rajoja, kun tekoäly hoitaa koodauksen, markkinoinnin ja asiakaspalvelun. Asiantuntijan vuosien kokemus menettää arvonsa, kun kone oppii saman tunnissa. Ja niin edelleen.

Tätä myötä geopolitiikassa kortit jaetaan uusiksi, ja siksi sekä USA:n että Kiinan tekoälylaboratoriot painavat juuri nyt kaasua seurauksista juurikaan piittaamatta.

Meille Jumalaa ja lähiesihenkilöä pelkääville konttorirotille AGI tarkoittaa, että se ei korvaa vain yksittäisiä tehtäviä, vaan kokonaisia ammatteja. Toki myös syntyy pestejä, joita ei vielä ole olemassakaan.

Jos AGI saavutetaan seuraavan 3–5 vuoden aikana – kuten vikkelimmät ennustavat – emme tiedä, miltä sinun tai minun duunit näyttävät vuonna 2030. Vai näyttävätkö yhtään miltään.

Sikäli kun ennustukset AGI:n kehitysvauhdista ja vaikutuksista pitävät kutinsa edes sinnepäin, työelämän suurin murros sitten teollisen vallankumouksen on kulman takana, ja tähänastinen AI-kehitys on ollut pelkkää hissuttelua (mikä on paljon sanottu, koska tekoäly tulee jo nykyisellään kääntämään työelämän päälaelleen muutamassa vuodessa). Siksipä tulen AGI:sta pitämään säännöllisesti ääntä myös näissä kirjeissä.

Ensi viikolla palaan arkiseen aherrukseen ja selostan, kuinka omaa työtä helpottamaan rakennetaan tiimillinen AI-assistentteja.

Tsemppiä viikkoon!

Arttu

Takaisin
cross