Viime viikolla kirjoitin ensimmäisistä AI:n piikkin julkisesti laitetuista irtisanomisista Suomessa, ja käsittelen tekoälyn viimeaikaista kehityskulkua. Kiirettä on nimittäin pitänyt.
Tapahtui niinä päivinä marraskuussa 2025, että AI-firma Anthropic julkaisi uuden version Claude Code -koodaustyökalustaan. Se oli yksi näistä hetkistä, kun jollain jossain menevät murot väärään kurkkuun ja tässä kohtaa joku jossain olivat Piilaaksoon koodarit.
Julkistuksen jälkeen oli nimittäin ilmeistä, että tekoäly tulisi ottamaan ihmisiltä koodaushommat huomattavan paljon aiemmin arvioitua nopeammin. Ei toki kaikkea, mutta ison siivun.
Jos et ole koodari, älä kuitenkaan lopeta lukemista. Koska…
…kyse ei suinkaan ole vain koodaustyökalujen kehityksestä. Tekoäly on viimeisen vuoden aikana ottanut valtaisan loikan kahdella eri rintamalla.
Ensinnäkin kielimallit – siis ne chatbotit kuten ChatGPT, Claude ja Gemini, joita käytät lähinnä Googlen korvaajana, mikä saa konsultti Käyhkön toisaalta kyyneliin mutta toisaalta pysymään leivässä ainakin vielä hetken - ovat siirtyneet tekstin tuottamisesta kohti itsenäistä ajattelijaa.
Uusimmat versiot nimittäin tekevät huomattavan paljon enemmän kuin ainoastaan vastaavat kysymyksiin. Käytännössä ne osaavat funtsia (reasoning/thinking) ja ratkoa hyvinkin monimutkaisia ongelmia ilman, että niitä pitää olla koko ajan käskyttämässä ja oikomassa.
Samoin agentti-ominaisuus - eli että AI hoitaa tehtäviä alusta loppuun itsenäisesti - kehittyy vauhdilla, mikä tuo taas aivan uuden ulottuvuuden siihen, mitä työkaluilla voi tehdä.
Siis sen hakutoiminnon lisäksi. Sori, nyt lopetan.
Sitten on edellä mainittu koodaus, jossa kehitys näkyy ehkä selkeimmin siitä yksinkertaisesta syystä, että se on helposti mitattavaa. Esimerkki: SWE-bench Verified on testi, jossa AI:lle annetaan oikeita ohjelmointivirheitä korjattavaksi. Vuosi sitten parhaat mallit saivat kyseisessä testissä fiksattua alle 50 prosenttia virheistä, mutta nyt luku oli yli 80 prosenttia.
Toisin sanoen neljä viidestä ohjelmointiongelmasta ratkesi AI:n avulla. Ja tämä kehityskulku yhdessä vuodessa.
Miksi ohjelmistopuolen AI-haipakkaa kannattaa muidenkin seurata, niin siksi, että softakehitys on tähän asti ollut yksi vaikeimmin automatisoitavista tietotyön muodoista. Se kun vaati loogista päättelyä, ongelmanratkaisua ja kontekstin ymmärtämistä.
Jos AI pystyy nyt hoitamaan senkin, lista asioista, joita se ei pysty hoitamaan lyhenee nopeasti. Koodauksessa tapahtunut muutos ei täten ole erillinen ilmiö, vaan merkki siitä, mitä tuleman pitää. Sama tahti on askelten pian kaikessa tietotyössä.
Jenkeissä esimerkiksi isoissa lakifirmoissa ja pankkeissa, joilla on ollut nappulaa kehitellä AI-työkaluja, tekoäly tekee jo nyt ison osan sopimusten ja säädösten läpikahlaamisesta, taloudellisesta mallintamisesta, raportoinnista yms. - kaikki hommia, joihin on aiemmin saattanut mennä ihmisiltä viikkoja.
Markkinoinnissa ja viestinnässä muutos lienee ollut vielä suurempi, näissä hommissa kun valmiit työkalut riittävät melkein aina hoitamaan homman. Niinpä jenkeissä yli 80 prosenttia markkinointijohtajista kertoo käyttävänsä AI:ta sisällöntuotantoon (mikä sai minut ensimmäisenä pohtimaan, että missä lienee se vajaa 20 prosenttia - käpylehmillä leikkimässä kenties).
Tämä tarkoittaa ihan suoraan, että luovia suunnittelijoita, copywritereita, graafikoita, analyytikkoja, projektipäälliköitä jne. ei tarvita enää yhtä paljon - jos lainkaan.
Seuraan työni puolesta AI-kenttää aktiivisesti, ja tällä hetkellä uutisoidaan harva se päivä aikamoisia madonlukuja. Yksi tuoreimmista ulostuloista oli Microsoftin AI-johtajan Mustafa Suleymanin kommentti, jossa hän arvioi, että olipa kyseessä lakimies, kirjanpitäjä, projektijohtaja tai markkinointipäällikkö, suurin osa heidän tehtävistään automatisoidaan AI:n toimesta 12–18 kuukauden sisällä.
Aikataulua soppii eppäillä, mutta lopputulema voi todellakin olla tuo - mikä on toki eri asia kuin että työpaikat katoavat samassa suhteessa. Joka tapauksessa kun muutos on tätä kaliiperia, vaikutukset ovat… No, merkittävät.
Sitten kun minäkin lähes päivittäin saan kuunnella “Meille kuule Arttu riittää ihan luomuäly” -kommentteja, niin kyllä siinä mieli tekee tarrata vastapuolta hellästi hartioista ja ravistella niin perkeleesti.
Onneksi ovat myös he, jotka yskän ainakin jollain tasolla ymmärtävät.
Ei yllä mainittu tietenkään tarkoita, että kaikki loppuu, mutta sitä se tarkoittaa, että kaikki muuttuu, ja muuttuu nopeasti.
Tietotyöläiselle ymmärrys tekoälystä ja kyky käyttää tekoälytyökaluja tulee olemaan aivan kriittinen työelämätaito, ja valitettavasti vielä toistaiseksi ko. taidon opettelu tuppaa olemaan jokaisen omalla kontolla.
Koodaritkaan eivät katoa, mutta heidän roolinsa muuttuu: vähemmän varsinaista koodin vääntämistä ja enemmän arkkitehtuuria ja laadunvalvontaa. Sama logiikka toistuu alasta riippumatta.
Isossa osassa tietotyötä lisäarvo tulee yhä enemmän strategisesta ajattelusta, asiakassuhteista ja kontekstin ymmärtämisestä – eikä sillä ole väliä, vaikka lopputuotos tulisikin AI-tuutista.
Sitten kun olet juuri valmistunut koulusta vuonna 2014 luodun opetussuunnitelman askelmerkkejä seuraten, niin tsemppiä työnhakuun!
Että miettiä näitä asioita kannattaa - yksin ja yhdessä.
Lähteet: Anthropic 2026 Agentic Coding Trends Report, McKinsey / CIO.com, SF Standard (19.2.2026), LogRocket AI Dev Tool Power Rankings (helmikuu 2026), CNBC (lokakuu 2025), Fortune / Financial Times (helmikuu 2026), Time Magazine (lokakuu 2025), SalesforceDevops.net