Viime viikolla kirjoitin tekoälyn viimeaikaisesta kehityskulusta, jossa vauhtii tuntuu vain kiihtyvän. Tällä kertaa askellan hieman teknisempään humppaan, koittakaa kestää. Aihe on myös ilmiötasolla hyvä esimerkki siitä, kuinka läpiluotaava on tekoälyn vaikutus.
Kävi nimittäin alkuviikosta niin, että asiakas laittoi sähköpostia. Olemme kyseisen yrityksen kanssa jumpanneet hakukonelöydettävyyttä kuntoon hyvällä menestyksellä, mutta nyt asiakas oli kysynyt omiin palveluihinsa liittyviä kysymyksiä Googlen tekoälyltä (Gemini).
Lopputulos oli se, että Gemini löysi ja suositteli kyllä kilpailijoita mutta ei vahingossakaan heitä. “Olisiko ao. asialle tehtävissä jotain?”, kysyi asiakas aiheellisesti - faktahan on, että yhä useampi etsii tietoa tekoälytyökaluilla perinteisen googlettamisen sijaan.
On tehtävissä, ja siitä seuraavassa.
Huom! En ole tämän aiheen syväasiantuntija, enkä yritä sellaista leikkiä, ja vaikka olen kollegallani Jonilla (joka sitten taas on) tämän kirjoituksen tarkistattanut, oikeus amatöörimäisiin asiavirheisiin pidätetään.
Tässäpä siis katsausta GEO:oon (aka Generative Engine Optimization) - ja kuten esimerkkimme osoitti, se että perinteinen SEO (aka Search Engine Optimization) on mintissä, ei suinkaan tarkoita, että tekoäly noteeraa teidät yhtä tehokkaasti.
Kehittämistoimenpiteitä ei ole helpottanut, että AI-löydettävyyteen on liittynyt paljon asioita, joita kukaan ei tarkkaan ottaen tiedä, mutta ymmärrys toki on matkan varrella kasvanut. Ja kyllähän näppylät niin ovat, että tämä puoli on otettava työn alle, etenkin jos SEO on ollut keskeinen osa markkinoinnin strategiaa.
Miten suuri osa hauista sitten tapahtuu ChatGPT:ssä, Geminissä, Claudessa, Copilotissa, Perplexityssä yms. Googlen sijaan? Kaivelin aiheesta tutkimuksia, mutta nopealla vilkaisulla vaikutti siltä, että ko. “tutkijoilla” oli vahvasti oma GEO-lehmä ojassa, joten katson viisaimmaksi kuitata asian toteamalla, että koko ajan enemmän.
Mikä minua viestintätaustaisena syvästi ilahduttaa on se, että hyvän sisällön merkitys näyttäisi olevan myös tekoälyaikakaudella keskeinen löydettävyyteen vaikuttava tekijä. "Hyvä" tosin joudutaan määrittelemään uudelleen.
Princetonin, Georgia Techin ja Allen Instituten tutkijat julkaisivat vuonna 2024 - iäisyys sitten siis, mutta myöhemmät tutkimukset tukevat väitteitä - vertaisarvioidun tutkimuksen GEO: Generative Engine Optimization siitä, mitkä sisällölliset tekijät parantavat näkyvyyttä tekoälyvastauksissa.
Tulos oli, että oikeilla sisältömuutoksilla näkyvyys voi parantua jopa 40 prosenttia.
Parhaiten toimivat kolme asiaa: konkreettiset luvut ja tilastot, viittaukset ulkopuolisiin luotettaviin lähteisiin ja asiantuntijoiden suorat sitaatit.
Mikä puolestaan ei toiminut lainkaan? Avainsanojen viljeleminen – mikä SEO:ssa on perinteisesti ollut tehokasta – ei GEO:ssa näyttäisi saavan viisareita värähtämään, mahdollisesti jopa päinvastoin. Toisin sanoen: kirjoita kuin toimittaja, ei kuin myyntimies.
No nyt minulla jo vierähti kyynel poskelle.
Vuonna 2025 julkaistu Toronton yliopiston preprint GEO: How to Dominate AI Search vahvisti tämän ja lisäsi soppaan havainnon, että tekoälyhaku suosii selvästi niin sanottua ansaittua mediaa brändin oman sisällön kustannuksella.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että toimittajan kirjoittama juttu firmastasi painaa tekoälyn silmissä enemmän kuin oma nettisivusi, vaikka se olisi kuinka hyvin optimoitu. Tässä on iso ero perinteiseen SEO:hon.
Avoimuuden nimissä on mainittava, että tutkimusten valossa ei edelleenkään ole selvää, missä määrin GEO-toimenpiteet tuottavat mitattavaa kaupallista hyötyä (mm. Columbian ja MIT:n vuonna 2025 julkaistu E-GEO-tutkimus).
Suunta on kuitenkin selvä – ja varsinkin ansaitun median merkitys on sellainen asia, joka kannattaa pistää korvan taakse.
Tekoäly demokratisoi osaamista, mistä olen itsekin useita kertoja kirjoittanut, ja sama ilmiö on havaittavissa tässä: pienemmät sivustot hyötyvät GEO:sta suhteellisesti enemmän kuin vahvat toimijat. Googlen ykkönen menettää silmäpareja, kun taas sijoilla ynnä muuta roikkuva sivusto saattaa tekoälyn kautta löytyä aivan eri osumatarkkuudella.
Game is on!
On hyvä ymmärtää, että tekoäly ei lue sivustoa kuin ihminen. Se hakee sieltä paloja, jotka vastaavat käyttäjän kysymykseen mahdollisimman täsmällisesti. Tästä seuraa, että:
Näistä ei maallikon tarvitse ymmärtää enempää kuin siitä, miten joku voi syödä selleriä, mutta www-kumppanin kanssa GEO:sta kannattaa muutama sana vaihtaa.
Jos verkkohaut ovat keskeinen myynnin kanava, GEO:n on syytä olla asialistalla nyt eikä ensi kesän keskiviikkona. Nääs ne potentiaaliset asiakkaat, jotka käyttävät tekoälyä tiedonhakuun, huitelevat ostopolulla jo pitkällä ja ovat valmiita tekemään päätöksen. Usein käy sitten niin, että puulaaki, jota tekoäly suosittelee, poimii kaupan kotiin.
Hyvät uutiset: GEO-kilpailu on vasta alussa, ettekä ole menettäneet mitään. Kuten kaikessa tekoälyyn liittyvässä, kilpailijat/kollegat ovat todennäköisesti vielä enemmän unessa - mitä en kuitenkaan pitkän aikavälin strategiaksi voi suositella.
Ensi viikolla kirjoitan tekoälyuupumuksesta. Tällä tarkoitan, että ihmiset ovat korviaan myöten täynnä tekoälytohkeilua, mikä ei valitettavasti suinkaan tarkoita, että muutos hidastuu - päinvastoin, siksi siitä niin paljon kohkataan. Onko uupumukseen lääkettä, sitäpä pohdin ensi viikolla.
Tsemppiä viikkoon!
Lähteet:
GEO: Generative Engine Optimization (Princeton, Georgia Tech, Allen Institute – 2024) https://arxiv.org/abs/2311.09735
GEO: How to Dominate AI Search (Toronto – 2025) https://arxiv.org/abs/2509.08919
E-GEO: A Testbed for Generative Engine Optimization in E-Commerce (Columbia & MIT – 2025) https://arxiv.org/pdf/2511.20867