Viime viikolla kirjoitin AGI:sta eli yleisestä tekoälystä, ja miksi se on hyvä tuntea edes nimeltä. Nyt aion mennä tavoistani poiketen konkretiaan ja selostaa, mikä on AI-assistentti ja kuinka niitä rakennetaan. Se on nimittäin yllättävän simppeliä ja monessa organisaatiossa juuri nyt paras tapa saada AI-työkaluista tehot irti.
Lopusta löytyy linkki maksuttomaan oppaaseen, josta saat tarkat ohjeet ja esimerkkipromptin assistentin rakentamiseen. Mutta ensin hieman taustaa, jos sallitte.
Vaikka suurin osa yrityksistä sanoo käyttävänsä tekoälyä ainakin johonkin, kaksi kolmasosaa (McKinseyn tutkimus) on jumissa tilassa, jota Ameriikassa dramaattisesti termillä "Pilot Purgatory" - pilottikiirastuli - kutsutaan.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että joku kokeilee vaikkapa nyt ChatGPT:tä silloin tällöin, toinen ei ole avannut sitä kertaakaan ja kulmahuoneessa johto pohtii, millä ilmaveivillä putiikkiin saataisiin AI-strategia. Ja tätä sekamelskaa sitten pilotoinniksi kutsutaan.
Samaan aikaan toisaalla: yritykset, jotka ovat oikeasti saaneet AI:n rokkaamaan, raportoivat keskimäärin 10,3-kertaista tuottoa tekoälyinvestoinneilleen ensimmäisen 12 kuukauden aikana.
Ja nälkä kasvaa syödessä: 39 prosenttia tästä jengistä sanoo rakentaneensa yli 10 erillistä AI-agenttia eli kokonaisen tiimin eri tehtäviin erikoistuneita assistentteja.
Mikä on ihmettelijöiden kannalta pahinta: ero kasvaa päivä päivältä. Nämä työkalut kun nääs toimivat ja toimittavat - osaavissa käsissä that is.
Yleinen kielimalli (ChatGPT, Claude ja Gemini etunenässä) on erinomainen yleistietäjä, sisällöntuottaja, sparraaja ja paljon muuta. Mutta assarin hommissa se kärsii neljästä ongelmasta:
Kontekstin puute: Hyllystä otettu kielimalli ei tiedä yrityksen strategiaa, tuotevalikoimaa, asiakashistoriaa tai sisäisiä käytäntöjä.
Äänensävy: Ilman ohjausta tekoälyn tuottama sisältö on välillä liian rentoa, välillä liian akateemista ja välillä milloin mitäkin – mikä ei oikein käy pirtaan, kun brändiviestinnästä puhutaan.
Hallusinaatiot: Kun mallilta kysytään jotain, mitä se ei tiedä, se ei tästä suinkaan lannistu vaan saattaa vetäistä vastauksen hatusta.
Fokuksen puute: Geneerinen malli yrittää olla kaikkea kaikille, minkä johdosta se ei ole mitään kenellekään. Tämän totuuden me viestinnän ammattilaiset tiedämme tuskaisen hyvin.
Tarinan tässä vaiheessa kehään astuva AI-assistentit.
Spesifiin työtehtävään rakennettu AI-assistentti koostuu kahdesta osasta:
System Prompt on assistentin "persoona" ja käyttöohje. Se määrittelee roolin ("Olet yrityksemme virtuaalinen varatoimitusjohtaja"), tavoitteet, rajoitteet ja tyylin.
Tietopankki puolestaan antaa assistentille sen kipeästi tarvitseman taustatiedon. Assarille annettavia dokumentteja voivat olla esimerkiksi yritysprofiili (sellainen kannattaa ehdottomasti tehdä, pistä viestiä, niin lähetän valmiin pohjan), kohderyhmät, äänensävy (kts. ed.), budjetti, palvelu/tuotekategoria, strategia, Sitran megatrendit, Skodan huoltokirja, you name it.
Tällä kampataan kontekstin puute, mikä vähentää hallusinaatioita merkittävästi.
Hyvä nyrkkisääntö assistentin rakentamiseen on seuraava: valitse tehtävä, joka on toistuva (teet sitä viikoittain), aikaa vievä (yli 30 minuuttia kerrallaan), kaavamainen (noudattaa tiettyä rakennetta), tekstipohjainen (kirjoittamista, analysointia tai tiivistämistä) tai v*tuttaa muuten vaan.
Ei löydy sellaisia? Onnittelut, olet joko suuri johtaja tai vielä suurempi lusmu. Jatkakaa te muut lukemista.
Markkinoilla on kolme pääasiallista alustaa, joilla voit rakentaa räätälöityjä assistentteja ilman sen kummempia käden taitoja: OpenAI:n CustomGPT, Anthropicin Claude Projects ja Google Geminin Gems.
Näissä kaikissa on omat vahvuutensa, mutta peruskäyttäjälle mikä tahansa käy. Toimintalogiikka on kaikissa tismalleen sama.
Tylsää, tiedän, mutta AI-assistenttien käytöstä turvallisuusmielessä on hyvä tietää muutama asia (kun ei teitä näihin työnantajan puolesta kuitenkaan kouluteta):
Tietosuoja: Yritysversiot ja kuluttajaversiot ovat eri asia. Enterprise- ja Team-lisensseillä dataa ei käytetä mallien koulutukseen. Kuluttajaversioissa oletus on yleensä päinvastainen.
Hallusinaatiot: Vaikka tietopankki vähentää niitä, vielä niitä saattaa putkahdella. Opeta assistenttia myöntämään tietämättömyytensä sen sijaan, että se keksii vastauksen. Kriittisissä päätöksissä ihminen tarkistaa aina lopputuleman.
Shadow AI: Suurin tietoturvariski on se, kun työntekijät käyttävät omia, hyväksymättömiä AI-työkaluja työssään. Siksipä kannattaa pitää homma omissa näpeissä.
Kuten menin heikkona hetkenä lupaamaan, alla olevan linkin takana on opas, jossa näytän askel askeleelta, miten rakennat ensimmäisen toimivan AI-assistentin – tässä tapauksessa esimerkkinä on palaveriassistentti, mutta logiiikka pätee mihin tahansa työtehtävään.
Opas on maksuton ja löytyy täältä: https://kayhkoco.fi/ai-assistentti-opas/
Siinä on valmis prompt-pohja, jonka voit kopioida suoraan käyttöön sekä yksityiskohtaiset ohjeet ChatGPT:lle ja Claudelle. Sähköpostiosoitteen pyydän vaihtarina, ja saatan olla yhteydessä. Yleensä en jaksa, tiedä vaikka uusia asiakkaita saan riesakseni. Varaudu silti pahimpaan.
Tsemppiä viikkoon!
Arttu