Kun johto käyttää tekoälyä itse, määrittää suunnan ja pelisäännöt, tapahtuu seuraavaa:
- Panos–tuotto paranee – valitaan 2–3 kovinta käyttötapausta, ei “kaikkea kaikille”
- Aikaa vapautuu asiantuntijatyöhön – rutiinit tehostuvat, läpimenoaika lyhenee
- Riski pienenee – selkeät pelisäännöt tiedolle, yksityisyydelle ja tekijänoikeuksille
- Johtaminen selkenee – vastuuta niille, jotka saavat aikaan, riippumatta tittelistä
- Kapellimestarin malli – ihmiset ja tekoäly tekevät kumpikin sitä, missä ovat parhaimmillaan
Johdon tekoälysparraus ei ole työkalukoulutus, vaan päätöksiä tuottava kokonaisuus. Sparraus tehdään kädet näppäimillä – johtoryhmä kokeilee työkaluja ohjatusti, jotta ymmärrys syntyy omakohtaisesti.
Vaihe 1: Suunta ja periaatteet
- Liiketoimintatavoitteet ja kipupisteet: missä tekoäly auttaa, missä ei
- Periaatteet: “tee vähän oikein” > “paljon huonosti”; laatu ennen volyymia
- Pelisäännöt: tiedon luokittelu, yksityisyys, tekijänoikeudet, läpinäkyvyys, hyväksyntä
Vaihe 2: Käyttötapausportfolio (top-3)
- Ideoidaan 6–10 käyttötapausta, pisteytetään vaikutus × toteutettavuus
- Valitaan 2–3 majakkahanketta (esim. viestinnän tuotantonopeus, myynnin liidilaadun parannus, asiakaspalvelun vastauslaatu)
- Build vs. buy, datatarpeet, integraatiot ja toimittajakartta
Vaihe 3: Toimintamalli ja roolit
- Omistajuus: tekoälyvastaava, tietosuoja, liiketoimintasponsorit
- Prosessi ideasta hyväksyntään, käyttöönottoon ja jatkuvaan parantamiseen
- Työtavat ja “promptikirjasto”: versiointi, arviointikriteerit, ihmisen lopullinen hyväksyntä
Vaihe 4: 90 päivän eteneminen ja mittarit
- Pilottien tavoite, rajaus ja “valmis”-kriteerit
- KPI:t: säästynyt aika, läpimenoajan muutos, virheiden väheneminen, sisäinen laatu-NPS
- Dashboard ja päätösrytmi (kk/kvartaali) – kokeilusta ohjattuun skaalaamiseen
