Viime viikolla kirjoitin siitä, kuinka AI-agentit näyttävät nyt saavuttaneen sen pisteen, mitä tässä jo tovi on odotettu - ja mitä se tarkoittaa.
Sama kaiku on askelten humanoidiroboteilla. Ne ovat hallin puolella sitä, mitä kielimallit ovat konttorissa, ja kehityksen tahti on yhtä lailla huima.
Tekoäly on jo tovin ajan pöllyttänyt toimistotyöläisten toimenkuvia, ja nyt se valuu Kiinan johdolla fyysiseen maailmaan. Vuosi 2026 näyttäisi olevan se, jolloin humanoidirobotit alkavat toden teolla koikkelehtia pilottiprojektien kätköistä tuotantolinjoille.
Esimerkiksi BMW:n tehtaalla USA:n Spartanburgissa testattiin viime vuonna kahta humanoidirobottia, joilla oli simppeli tehtävä: peltiosien siirto hitsausjigiin. 11 kuukauden pilotissa robotit osallistuivat 30.000 X3-auton kokoonpanoon ja siirsivät yhteensä 90.000 osaa viiden millin tarkkuudella.
Tulokset olivat siinä määrin hyviä, että robotteja kaivellaan laatikoista jo seuraavassa tehtaassa.
Kun USA:ssa ja Euroopassa pilotoidaan, Kiinassa robotit jo pyörittävät kokonaisia tehtaita. Esimerkkinä vaikkapa kännykkäfirma Xiaomin Changpingin tehdas Pekingissä, jossa pusketaan luureja ulos 24/7 pimeyden vallitessa - kokoonpanolinjalla kun ei ole ketään sytyttämässä valoja.
Tehtaassa valmistuu 10 miljoonaa premiumluokan älypuhelinta vuodessa eli yksi noin kolmen sekunnin välein. Palkkalistoilla on muutama huoltomies ja valvoja, mutta varsinainen tuotanto on kokonaan koneiden hyppysissä.
Kansainvälisen robotiikkaliiton IFR:n mukaan Kiinassa oli vuoden 2024 lopussa noin kaksi miljoonaa teollisuusrobottia, ja kyseisenä vuonna maailmassa asennetuista uusista roboteista 54 prosenttia meni Kiinaan.
Vastaavasti Kiinan valmistavan teollisuuden työpaikkojen määrä on vähentynyt reilussa 10 vuodessa noin 80 miljoonalla käsiparilla 200 miljoonasta 100–120 miljoonaan. Näin radikaaliin vähennykseen on liuta muitakin syitä kuin tekoäly ja automaatio, mutta silti.
Jos ja kun robotit pystyvät tekemään liukuhihnahommaa siinä missä ihminenkin, ja niiden kappalehinta painuu alle 20.000 euron - kuten se massatuotannossa jo nyt painuu - siinä on tehtaanjohtajan helppo ynnäillä, missä vaiheessa investointi kuolettuu Ramiin ja Irmeliin verrattuna.
Tästä puhui jo pari vuotta sitten podcastissani Teknologiateollisuus ry:n Esa Näätänen. Jakso löytyy täältä.
Robotit eivät toki vielä hetkeen syö fyysistä tekemistä samaa tahtia kuin tietotyötä. Maailman talousfoorumin Future of Jobs 2025 -raportti ennustaa (lue arvaa), että monissa perinteisissä fyysisissä hommissa - maatalous, logistiikka, hoiva-ala, rakentaminen - ihmisiä tarvitaan tulevaisuudessa jopa enemmän kuin nyt. Hienoa jos näin.
Mikä on varmaa, niin se, että tekoäly pistää paletin uusiksi yhtä lailla toimistoissa kuin tuotannossa. IMF julkaisi tammikuussa raportin Suomen työmarkkinoista, ja sen mukaan meillä jopa viidennes työvoimasta on tulevaisuudessa liipasimella.
Suurin riski pudota pelistä pois on miehillä, matalasti koulutetuilla ja maahanmuuttajilla – eli heillä, joilla ei välttämättä muutenkaan mene työmarkkinoilla erityisen lujaa.
Humanoidirobotit ovat täällä. Jos olet ajatellut, että "minä olen raskaan työn raataja, ja tämä tekoälyvouhotus ei minua koske", niin koskee. Miten lujaa, aika näyttää.
Tsemppiä viikkoon!
Arttu
PS. Hesarissa oli äskettäin mielenkiintoinen artikkeli kiinalaisista humanoidiroboteista ja niiden kouluttamisesta. Käykää tsekkaamassa täältä.
Lähteet: