Johdon ensimmäinen tehtävä on rajata, missä tekoälyä kannattaa hyödyntää. Tavoitteena ei ole löytää kaikkia mahdollisia käyttökohteita, vaan tunnistaa ne, joissa hyöty syntyy nopeasti.
Useimmiten nämä liittyvät sisällöntuotantoon, tiedon käsittelyyn tai asiakasviestintään. Näissä tekoälyn vaikutus näkyy nopeasti arjessa.
Kun käyttökohteet on tunnistettu, seuraava askel on testata niitä käytännössä.
Tekoälyn käyttöönoton alkuvaiheessa ei kannata tehdä liian laajoja päätöksiä. Erityisesti koko organisaation kattava käyttöönotto tai työkalujen standardointi kannattaa jättää myöhemmäksi.
Ensin on varmistettava, että valitut käyttökohteet toimivat käytännössä ja tuottavat arvoa. Ilman tätä laajentaminen jää helposti kokeiluksi suuremmassa mittakaavassa.
Kun käyttökohteet on valittu oikein, ensimmäiset hyödyt näkyvät usein viikoissa, ei kuukausissa. Tämä edellyttää, että tekeminen viedään käytäntöön eikä jää pelkäksi kokeiluksi.
Nopeus ei synny teknologiasta, vaan siitä, että tekeminen rajataan oikein ja sitä ohjataan selkeästi.
Tekoäly tuo arvoa erityisesti arjen tehtävissä, joissa käsitellään tietoa tai tuotetaan sisältöä.
Markkinointi on yksi ensimmäisistä alueista, joissa tekoälyn hyödyt näkyvät käytännössä. Sisällöntuotanto nopeutuu, ideointi helpottuu ja toistuvat työvaiheet voidaan osittain automatisoida.
Tyypillisiä käyttökohteita ovat:
- raporttien tiivistäminen ja analysointi
- sähköpostien luonnostelu ja viestintä
- sisällöntuotanto ja ideointi
- asiakaspalautteen käsittely
- tiedon kerääminen ja yhdistäminen
Monet näistä voidaan myös automatisoida kevyesti ilman raskaita projekteja.
Tekoälyn hyödyntäminen etenee vaiheittain. Ensin muodostetaan yhteinen ymmärrys, sitten testataan käytännössä ja lopuksi laajennetaan toimivat ratkaisut.
Kun käyttökohteet toimivat arjessa, seuraava askel on rakentaa malli koko organisaatioon.
