Viime viikolla kirjoitin humanoidiroboteista, ja kuinka tekoäly tulee toimistojen lisäksi tuotantoon - eikä siinä mene kauan.
Tässä kirjeessä hahmottelen, mitä Suomen julkinen sektori ajattelee tekoälystä ja sen tuomasta muutoksesta - vai ajatteleeko yhtään mitään.
Vihiä asiasta sain lukemalla valtiolla.fi -sivustolla maaliskuun lopussa julkaistun valtiovarainministeriön erityisasiantuntijan Aleksi Kopposen haastattelun. Kopponen ei ole kuka tahansa kopponen, vaan hän vetää ministeriöiden GenAI-yhteistyöryhmää.
Kyseisen instanssin tavoite on edistää Suomen julkisen hallinnon - kunnat mukaan lukien - “tekoälymuutosta ja sen vaatimia toimenpiteitä, tavoitteita ja päämääriä”.
Kopposen haastattelu oli hyvä, se kannattaa käydä lukemassa. Mies puhui tismalleen oikeita asioita ja ilmaisukin oli ilahduttavan suoraa.
Muutama lainaus:
Kyllä siellä siis tilanteen tasalla ollaan.
Julkisen hallinnon pähkäilyt on jaettu kuuteen teemaan: tekoälyagentit ja automaatio, data ja yhteentoimivuus, ICT ja yhteiset ratkaisut, osaaminen ja muutosjohtaminen, investointien ohjaaminen ja tuottavuus sekä sääntely ja vastuullisuus. Erittäin hyviä teemoja, ei siinäkään mitään.
Kun humpan juoni ja tahti kerran valtiovallassa ymmärretään, iso pyörä on olettavasti jo laitettu pyörimään. No, jos Tekoälymuutos 2036 -visio ja sen ympärille kasattavat teemaryhmät ovat iso pyörä, niin sitten kyllä.
2036. Jos itseltäni jää uusimpien tekoälykäänteiden seuraamisesta viikko väliin, tuntuu, että olen ihan pihalla.
Raotellaan vertailun vuoksi muutamia muita kontekstiin sopivia aikaikkunoita.
Microsoft AI:n ylin dirikka Mustafa Suleyman arvioi helmikuussa Financial Timesissa, että lakimiehiltä, kirjanpitäjiltä, projektijohtajilta ja markkinointiammattilaisilta automatisoidaan suurin osa tehtävistä 12–18 kuukauden sisällä.
On hyvä muistaa, että kyseessä on AI-firmaa pyörittävä mies AI-firmaa pyörittävän miehen aikatauluineen. Mutta silti.
Anthropic julkaisi marraskuussa Claude Opus 4.5 -mallin, joka muutti ohjelmistoalaa radikaalisti käytännössä kvartaalin sisään.
Firmat irtisanovat henkilöstöään joka päivä perusteena tekoäly.
Nyt kun GenAI-verkoston hedelmät, edellä mainitut teemaryhmät, operoivat 6-12 kuukauden syklillä, tilanne on käytännössä se, että liikkuvaa junaa yritetään saada kiinni konttaamalla.
Tai ehkä toiminta onkin todella dynaamista - mistä viitteitä antaa se, että vielä joulukuussa 2025 saman vision nimi oli Tekoälymuutos 2035. Pistettiin siis varmuuden vuoksi heti kättelyssä vuosi nokkiin, että ryhmät nyt varmasti ehtivät ottaa kaikki näkökulmat huomioon ja vielä viineritkin syödä.
No, turha tässä on määräänsä enempää ilkeillä. Semminkin kun operatiivisella tasolla julkisella sektorilla kyllä tapahtuu.
Kela ylläpitää tekoälyrekisteriä, jossa kaikki tuotantokäytössä olevat AI-järjestelmät on koottu yhteen paikkaan, Verohallinto käyttää tekoälyä sekä asiakaspalvelussa että vähäriskisten tapausten tunnistamisessa, VM:llä on 10 miljoonan investointiohjelma vuosille 2026–2027, Sitralla erillinen 50 miljoonan ohjelma julkiselle sektorille, LUMI-AI -supertietokoneeseen laitetaan neljännesmiljardi vuoteen 2028 mennessä…
Mutta jos strategisen tason vastaus AI-murrokseen on 10 vuoden visio ja työryhmissä yksi kierros kestää 6–12 kuukautta, niin on tosi vaikea nähdä, mitä virkaa tällä teemaryhmätouhulla tässä ajassa on.
Sivuhuomautus: edellinen vastaava valtiovetoinen koordinaatioyritys oli AuroraAI vuosina 2020–2022. Sen riippumaton loppuarviointi totesi, että ohjaus- ja johtamisjärjestelmässä oli puutteita koko ohjelmakauden ajan.
Ullatus.
Voihan olla, että koko Tekoälymuutos 2036 -hässäkkä on lillukanvarsi, joten miksi siitä vaahtoan?
Siksi, että olen julkisen sektorin toimijoiden kanssa kymmeniä projekteja vuosien saatossa toteuttanut - useita myös tekoälyyn liittyen - ja olen aidosti huolissani siitä, miten sillä reagointikyvyllä tullaan muutoksesta selviämään.
Kun napin painalluksen päässä on AI-agentti, joka tekee 90 prosenttia Sirkan ja Markun duuneista, ei persaukinen kunta voi kääntää loputtomiin päätään toiseen suuntaan. Tätä eivät ymmärrä vielä lainkaan Sirkka eikä Markku eikä kunnanjohtaja Kettunen.
Toivottavasti pian ymmärtävät ja alkavat pohtia, mitä se tarkoittaa. Teemaryhmän paikka?
Tsemppiä viikkoon!
Arttu
Lähteet: