Viime viikolla kirjoitin tekoälyn viimeaikaisesta kehityskulusta, jossa vauhtii tuntuu vain kiihtyvän. Tällä kertaa askellan hieman teknisempään humppaan, koittakaa kestää. Aihe on myös ilmiötasolla hyvä esimerkki siitä, kuinka läpiluotaava on tekoälyn vaikutus.
Kävi nimittäin alkuviikosta niin, että asiakas laittoi sähköpostia. Olemme kyseisen yrityksen kanssa jumpanneet hakukonelöydettävyyttä kuntoon hyvällä menestyksellä, mutta nyt asiakas oli kysynyt omiin palveluihinsa liittyviä kysymyksiä Googlen tekoälyltä (Gemini).
Lopputulos oli se, että Gemini löysi ja suositteli kyllä kilpailijoita mutta ei vahingossakaan heitä. “Olisiko ao. asialle tehtävissä jotain?”, kysyi asiakas aiheellisesti - faktahan on, että yhä useampi etsii tietoa tekoälytyökaluilla perinteisen googlettamisen sijaan.
On tehtävissä, ja siitä seuraavassa.
Huom! En ole tämän aiheen syväasiantuntija, enkä yritä sellaista leikkiä, ja vaikka olen kollegallani Jonilla (joka sitten taas on) tämän kirjoituksen tarkistattanut, oikeus amatöörimäisiin asiavirheisiin pidätetään.
Tässäpä siis katsausta GEO:oon (aka Generative Engine Optimization) - ja kuten esimerkkimme osoitti, se että perinteinen SEO (aka Search Engine Optimization) on mintissä, ei suinkaan tarkoita, että tekoäly noteeraa teidät yhtä tehokkaasti.
Kehittämistoimenpiteitä ei ole helpottanut, että AI-löydettävyyteen on liittynyt paljon asioita, joita kukaan ei tarkkaan ottaen tiedä, mutta ymmärrys toki on matkan varrella kasvanut. Ja kyllähän näppylät niin ovat, että tämä puoli on otettava työn alle, etenkin jos SEO on ollut keskeinen osa markkinoinnin strategiaa.
Miten suuri osa hauista sitten tapahtuu ChatGPT:ssä, Geminissä, Claudessa, Copilotissa, Perplexityssä yms. Googlen sijaan? Kaivelin aiheesta tutkimuksia, mutta nopealla vilkaisulla vaikutti siltä, että ko. “tutkijoilla” oli vahvasti oma GEO-lehmä ojassa, joten katson viisaimmaksi kuitata asian toteamalla, että koko ajan enemmän.
Mikä minua viestintätaustaisena syvästi ilahduttaa on se, että hyvän sisällön merkitys näyttäisi olevan myös tekoälyaikakaudella keskeinen löydettävyyteen vaikuttava tekijä. "Hyvä" tosin joudutaan määrittelemään uudelleen.
Princetonin, Georgia Techin ja Allen Instituten tutkijat julkaisivat vuonna 2024 - iäisyys sitten siis, mutta myöhemmät tutkimukset tukevat väitteitä - vertaisarvioidun tutkimuksen GEO: Generative Engine Optimization siitä, mitkä sisällölliset tekijät parantavat näkyvyyttä tekoälyvastauksissa.
Tulos oli, että oikeilla sisältömuutoksilla näkyvyys voi parantua jopa 40 prosenttia.
Parhaiten toimivat kolme asiaa: konkreettiset luvut ja tilastot, viittaukset ulkopuolisiin luotettaviin lähteisiin ja asiantuntijoiden suorat sitaatit.
Mikä puolestaan ei toiminut lainkaan? Avainsanojen viljeleminen – mikä SEO:ssa on perinteisesti ollut tehokasta – ei GEO:ssa näyttäisi saavan viisareita värähtämään, mahdollisesti jopa päinvastoin. Toisin sanoen: kirjoita kuin toimittaja, ei kuin myyntimies.
No nyt minulla jo vierähti kyynel poskelle.
Vuonna 2025 julkaistu Toronton yliopiston preprint GEO: How to Dominate AI Search vahvisti tämän ja lisäsi soppaan havainnon, että tekoälyhaku suosii selvästi niin sanottua ansaittua mediaa brändin oman sisällön kustannuksella.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että toimittajan kirjoittama juttu firmastasi painaa tekoälyn silmissä enemmän kuin oma nettisivusi, vaikka se olisi kuinka hyvin optimoitu. Tässä on iso ero perinteiseen SEO:hon.
Avoimuuden nimissä on mainittava, että tutkimusten valossa ei edelleenkään ole selvää, missä määrin GEO-toimenpiteet tuottavat mitattavaa kaupallista hyötyä (mm. Columbian ja MIT:n vuonna 2025 julkaistu E-GEO-tutkimus).
Suunta on kuitenkin selvä – ja varsinkin ansaitun median merkitys on sellainen asia, joka kannattaa pistää korvan taakse.
Tekoäly demokratisoi osaamista, mistä olen itsekin useita kertoja kirjoittanut, ja sama ilmiö on havaittavissa tässä: pienemmät sivustot hyötyvät GEO:sta suhteellisesti enemmän kuin vahvat toimijat. Googlen ykkönen menettää silmäpareja, kun taas sijoilla ynnä muuta roikkuva sivusto saattaa tekoälyn kautta löytyä aivan eri osumatarkkuudella.
Game is on!
On hyvä ymmärtää, että tekoäly ei lue sivustoa kuin ihminen. Se hakee sieltä paloja, jotka vastaavat käyttäjän kysymykseen mahdollisimman täsmällisesti. Tästä seuraa, että:
Näistä ei maallikon tarvitse ymmärtää enempää kuin siitä, miten joku voi syödä selleriä, mutta www-kumppanin kanssa GEO:sta kannattaa muutama sana vaihtaa.
Jos verkkohaut ovat keskeinen myynnin kanava, GEO:n on syytä olla asialistalla nyt eikä ensi kesän keskiviikkona. Nääs ne potentiaaliset asiakkaat, jotka käyttävät tekoälyä tiedonhakuun, huitelevat ostopolulla jo pitkällä ja ovat valmiita tekemään päätöksen. Usein käy sitten niin, että puulaaki, jota tekoäly suosittelee, poimii kaupan kotiin.
Hyvät uutiset: GEO-kilpailu on vasta alussa, ettekä ole menettäneet mitään. Kuten kaikessa tekoälyyn liittyvässä, kilpailijat/kollegat ovat todennäköisesti vielä enemmän unessa - mitä en kuitenkaan pitkän aikavälin strategiaksi voi suositella.
Ensi viikolla kirjoitan tekoälyuupumuksesta. Tällä tarkoitan, että ihmiset ovat korviaan myöten täynnä tekoälytohkeilua, mikä ei valitettavasti suinkaan tarkoita, että muutos hidastuu - päinvastoin, siksi siitä niin paljon kohkataan. Onko uupumukseen lääkettä, sitäpä pohdin ensi viikolla.
Tsemppiä viikkoon!
Lähteet:
GEO: Generative Engine Optimization (Princeton, Georgia Tech, Allen Institute – 2024) https://arxiv.org/abs/2311.09735
GEO: How to Dominate AI Search (Toronto – 2025) https://arxiv.org/abs/2509.08919
E-GEO: A Testbed for Generative Engine Optimization in E-Commerce (Columbia & MIT – 2025) https://arxiv.org/pdf/2511.20867
Viime viikolla kirjoitin ensimmäisistä AI:n piikkin julkisesti laitetuista irtisanomisista Suomessa, ja käsittelen tekoälyn viimeaikaista kehityskulkua. Kiirettä on nimittäin pitänyt.
Tapahtui niinä päivinä marraskuussa 2025, että AI-firma Anthropic julkaisi uuden version Claude Code -koodaustyökalustaan. Se oli yksi näistä hetkistä, kun jollain jossain menevät murot väärään kurkkuun ja tässä kohtaa joku jossain olivat Piilaaksoon koodarit.
Julkistuksen jälkeen oli nimittäin ilmeistä, että tekoäly tulisi ottamaan ihmisiltä koodaushommat huomattavan paljon aiemmin arvioitua nopeammin. Ei toki kaikkea, mutta ison siivun.
Jos et ole koodari, älä kuitenkaan lopeta lukemista. Koska…
…kyse ei suinkaan ole vain koodaustyökalujen kehityksestä. Tekoäly on viimeisen vuoden aikana ottanut valtaisan loikan kahdella eri rintamalla.
Ensinnäkin kielimallit – siis ne chatbotit kuten ChatGPT, Claude ja Gemini, joita käytät lähinnä Googlen korvaajana, mikä saa konsultti Käyhkön toisaalta kyyneliin mutta toisaalta pysymään leivässä ainakin vielä hetken - ovat siirtyneet tekstin tuottamisesta kohti itsenäistä ajattelijaa.
Uusimmat versiot nimittäin tekevät huomattavan paljon enemmän kuin ainoastaan vastaavat kysymyksiin. Käytännössä ne osaavat funtsia (reasoning/thinking) ja ratkoa hyvinkin monimutkaisia ongelmia ilman, että niitä pitää olla koko ajan käskyttämässä ja oikomassa.
Samoin agentti-ominaisuus - eli että AI hoitaa tehtäviä alusta loppuun itsenäisesti - kehittyy vauhdilla, mikä tuo taas aivan uuden ulottuvuuden siihen, mitä työkaluilla voi tehdä.
Siis sen hakutoiminnon lisäksi. Sori, nyt lopetan.
Sitten on edellä mainittu koodaus, jossa kehitys näkyy ehkä selkeimmin siitä yksinkertaisesta syystä, että se on helposti mitattavaa. Esimerkki: SWE-bench Verified on testi, jossa AI:lle annetaan oikeita ohjelmointivirheitä korjattavaksi. Vuosi sitten parhaat mallit saivat kyseisessä testissä fiksattua alle 50 prosenttia virheistä, mutta nyt luku oli yli 80 prosenttia.
Toisin sanoen neljä viidestä ohjelmointiongelmasta ratkesi AI:n avulla. Ja tämä kehityskulku yhdessä vuodessa.
Miksi ohjelmistopuolen AI-haipakkaa kannattaa muidenkin seurata, niin siksi, että softakehitys on tähän asti ollut yksi vaikeimmin automatisoitavista tietotyön muodoista. Se kun vaati loogista päättelyä, ongelmanratkaisua ja kontekstin ymmärtämistä.
Jos AI pystyy nyt hoitamaan senkin, lista asioista, joita se ei pysty hoitamaan lyhenee nopeasti. Koodauksessa tapahtunut muutos ei täten ole erillinen ilmiö, vaan merkki siitä, mitä tuleman pitää. Sama tahti on askelten pian kaikessa tietotyössä.
Jenkeissä esimerkiksi isoissa lakifirmoissa ja pankkeissa, joilla on ollut nappulaa kehitellä AI-työkaluja, tekoäly tekee jo nyt ison osan sopimusten ja säädösten läpikahlaamisesta, taloudellisesta mallintamisesta, raportoinnista yms. - kaikki hommia, joihin on aiemmin saattanut mennä ihmisiltä viikkoja.
Markkinoinnissa ja viestinnässä muutos lienee ollut vielä suurempi, näissä hommissa kun valmiit työkalut riittävät melkein aina hoitamaan homman. Niinpä jenkeissä yli 80 prosenttia markkinointijohtajista kertoo käyttävänsä AI:ta sisällöntuotantoon (mikä sai minut ensimmäisenä pohtimaan, että missä lienee se vajaa 20 prosenttia - käpylehmillä leikkimässä kenties).
Tämä tarkoittaa ihan suoraan, että luovia suunnittelijoita, copywritereita, graafikoita, analyytikkoja, projektipäälliköitä jne. ei tarvita enää yhtä paljon - jos lainkaan.
Seuraan työni puolesta AI-kenttää aktiivisesti, ja tällä hetkellä uutisoidaan harva se päivä aikamoisia madonlukuja. Yksi tuoreimmista ulostuloista oli Microsoftin AI-johtajan Mustafa Suleymanin kommentti, jossa hän arvioi, että olipa kyseessä lakimies, kirjanpitäjä, projektijohtaja tai markkinointipäällikkö, suurin osa heidän tehtävistään automatisoidaan AI:n toimesta 12–18 kuukauden sisällä.
Aikataulua soppii eppäillä, mutta lopputulema voi todellakin olla tuo - mikä on toki eri asia kuin että työpaikat katoavat samassa suhteessa. Joka tapauksessa kun muutos on tätä kaliiperia, vaikutukset ovat… No, merkittävät.
Sitten kun minäkin lähes päivittäin saan kuunnella “Meille kuule Arttu riittää ihan luomuäly” -kommentteja, niin kyllä siinä mieli tekee tarrata vastapuolta hellästi hartioista ja ravistella niin perkeleesti.
Onneksi ovat myös he, jotka yskän ainakin jollain tasolla ymmärtävät.
Ei yllä mainittu tietenkään tarkoita, että kaikki loppuu, mutta sitä se tarkoittaa, että kaikki muuttuu, ja muuttuu nopeasti.
Tietotyöläiselle ymmärrys tekoälystä ja kyky käyttää tekoälytyökaluja tulee olemaan aivan kriittinen työelämätaito, ja valitettavasti vielä toistaiseksi ko. taidon opettelu tuppaa olemaan jokaisen omalla kontolla.
Koodaritkaan eivät katoa, mutta heidän roolinsa muuttuu: vähemmän varsinaista koodin vääntämistä ja enemmän arkkitehtuuria ja laadunvalvontaa. Sama logiikka toistuu alasta riippumatta.
Isossa osassa tietotyötä lisäarvo tulee yhä enemmän strategisesta ajattelusta, asiakassuhteista ja kontekstin ymmärtämisestä – eikä sillä ole väliä, vaikka lopputuotos tulisikin AI-tuutista.
Sitten kun olet juuri valmistunut koulusta vuonna 2014 luodun opetussuunnitelman askelmerkkejä seuraten, niin tsemppiä työnhakuun!
Että miettiä näitä asioita kannattaa - yksin ja yhdessä.
Lähteet: Anthropic 2026 Agentic Coding Trends Report, McKinsey / CIO.com, SF Standard (19.2.2026), LogRocket AI Dev Tool Power Rankings (helmikuu 2026), CNBC (lokakuu 2025), Fortune / Financial Times (helmikuu 2026), Time Magazine (lokakuu 2025), SalesforceDevops.net
Kirjoitin jo ensimmäisessä uutiskirjeessäni, että AI:n aikaansaamia irtisanomisia nähdään Suomessakin pian - tai oltiin toki jo nähty, mutta turvat olivat pysyneet tukossa. No, enää eivät pysy.
Insinööritoimisto Etteplan ilmoitti viime viikolla aloittavansa muutosneuvottelut, joissa 40 työntekijää - eli useampi kuin joka kymmenes ko. palvelualueelta - saattaa menettää työpaikkansa ja 30 joutua lomautetuiksi tai osa-aikaistetuiksi. Syy?
Lainatkaamme yhtiön tiedotetta: "Tekoälyn tuomat alan rakenteelliset muutokset ovat vähentäneet kysyntää." Lisäksi Etteplan kertoi Helsingin Sanomille alkavansa kehittää tekoälyagenteista virtuaalisia kollegoita, jotka tuottavat sovelluskoodia.
Etteplan on ainakin minun kirjanpitoni mukaan Suomessa ensimmäinen yhtiö, joka sanoo asian ääneen: AI korvaa meillä ihmisiä ja näin on näppylät.
Monessa muussa firmassa sama asia piilotetaan "organisaation uudistamisen" tai "strategisten painopisteiden" tai muun mitään tarkoittamattoman lätinän taakse. Jenkeissä tälle on jo nimitys (kuinkas muutenkaan) eli "AI-washing" – mikä siis tarkoittaa sitä, että AI:ta käytetään tekosyynä irtisanomisille tai vaihtoehtoisesti aidot AI-irtisanomiset piilotetaan korporaatiobullshitin alle.
Etteplanin tapaus on toki vain pintaraapaisu sekä meillä että etenkin muualla. Suuntaa saa, kun pyörittää karttapalloa: pelkästään vuoden 2026 ensimmäisen puolentoista kuukauden aikana yksin teknologia-alalla on irtisanottu noin 40 000 ihmistä – yli 800 joka ikinen päivä (lähde: TrueUp).
Muutamia esimerkkejä: Salesforce vähensi helmikuun alussa noin tuhat työntekijää, Amazonilta on lähtenyt 30.000 ihmistä puolen vuoden sisällä, Pinterest näytti kengänkuvaa 15 prosentille väestään "AI-strategian" nimissä ja niin edespäin.
Seuraa se iso kysymys, jonka HS:n päätoimittaja Erja Yläjärvi tiivisti sunnuntain 15.2.2026 lehden pääkirjoituksessaan osuvasti: "Kun kone voi tehdä halvalla ja tehokkaasti koko ajan enemmän asioita, joita ihminen on tähän asti tehnyt – mitä me haluamme ihmisinä työpaikoilla tulevaisuudessa olla?"
Yläjärvi kysyy joukon muitakin hyviä kysymyksiä, kannattaa käydä lukaisemassa artikkeli.
Näissä kysymyksissä on koko AI-villakoiran ydin. Muutos tulee ja sitä pitää pystyä johtamaan. Juuri nyt tilanne on se, että puolet firmoista ihmettelee haavi auki maailman menoa ja toinen puoli hankkii henkensä hädässä lisenssejä Copilotteihin. Molempia leirejä yhdistää se, että kukaan ei ole pysähtynyt miettimään, mitä ollaan oikeasti tekemässä ja jättämässä tekemättä.
Etteplanin ulostulossa motiivit saattoivat olla muutakin kuin vilpitön avoimuus, mutta arvostaa pitää sitä, että asioista puhutaan ainakin sinnepäin oikeilla nimillä. Fakta nimittäin on, että koko joukko suomalaisia yrityksiä tulee tänä vuonna vähentämään väkeä tekoälystä johtuen ja mielenkiinnolla saamme seurata, millä nimillä ne näitä vähennyksiä kutsuvat.
Ensi viikolla kirjoitan siitä, että muutaman viime kuukauden aikana ollaan selvästikin ylitetty jokin raja AI:n kehityksessä - mikä valitettavasti vaikuttaa suoraan yllä kirjoitettuun.
Kaikesta huolimatta tsemppiä viikkoon!
Arttu
PS. Tämän linkin takana on uunituore Möykystä strategiaksi - Johdon AI-opas. Siinä on käyty läpi johdon näkökulmasta yksinkertainen tapa edetä tekoälyprojektien kanssa. Käy lataamassa, jos kuulut kohderyhmään - tai vaikka et kuuluisikaan. Uutta näkökulmaa saa jokainen, sen lupaan.