Viime viikolla tein kertauksen kesän AI-käänteisiin. Nyt syvennyn EU:n tekoälyasetukseen, jonka tiimoilta pukkasi äskettäin (2.8.) muutama uusi velvoite päälle, ja niistä kenties olisi hyvä jotain tietääkin.
Raskaimpien velvoitteiden osalta annettiin lisää armonaikaa (Digital Omnibus -nimellä kulkeva muutosasetus) kohteesta riippuen joulukuulle 2027 tai elokuulle 2028. Siitä ei ollut kyse, että EU:lla olisi mennyt AI-pupu pöksyyn, aika vaan loppui kesken. Koska lomat ja sen sellaista.
Soveltamispäivää sovellettiin eteenpäin nimenomaan suuririskisissä järjestelmissä: rekrytoinnin seulontatyökalut, luottopisteytys, biometriikka, julkisen puolen etuus- ja palvelupäätöksiä arvioivat järjestelmät yms.
Tämähän ei suinkaan tarkoita, että AI:ta voi edelleen surutta käyttää edellä mainittuihin, vaan käyttöä on jo pitkään rajattu muun muassa tietosuoja-asetuksella, yhdenvertaisuuslailla ja hallintolailla. Syrjivä rekrytointialgoritmi on ollut laiton koko ajan.
Jos palataan AI Actiin, niin kaikki muu sitten etenikin. Ja se kaikki muu osuu tavallisen konttorirotan arkeen tarkemmin kuin lykätty osa.
Esimerkiksi osaamisvelvoite on ollut voimassa helmikuusta 2025. Omnibus tosin kirjoitti sen uusiksi: ennen piti varmistaa riittävä tekoälyosaaminen, nyt riittää sen "kehittymisen tukeminen" - eikä kenenkään osaamistasoa tarvitse taata.
Eli tämä pykälä on tästä eteenpäin yhtä tyhjän kanssa, mikä tuntuu paitsi typerältä myös vastuuttomalta. "Sirkka kävi katsomassa webinaarin" tosin ei kuulemma ole yritys tukea kehitystä, vaikka kukapa sitäkään nyt lopulta valvoo.
Kenties näkyvin nyt sovellettavaksi tullut velvoite on läpinäkyvyysvelvoite (huomaa sanaleikki), mikä tarkoittaa muun muassa, että asiakaspalvelubotin on kerrottava olevansa botti. Samoin tekoälyllä tuotettu fotorealistinen kuva, ääni tai video on merkittävä sekä ihmiselle näkyvästi että koneluettavasti.
AI:lla tehdyt sipistelyt, kuten valotuksen säätö tai värikorjaus, eivät vaadi merkintää, kun taas kokonaan tekoälyllä luotu kuvituskuva vaatii. Huomautettakoon, että "me käytetään vain valmista työkalua" ei päästä pälkähästä.
Jos hankitte järjestelmän, joka arvioi ihmisen oikeutta palveluun tai etuuteen, olette käyttöönottajana vastuussa perusoikeusvaikutusten arvioinnista. Siispä käyttötarkoitus, rajoitukset, lokit ja muutoshallinta pitää vaatia sopimukseen ennen tarjouspyyntöä, ei sitten kun rapa on jo uikkarissa.
Pienenä sivuhuomiona mainittakoon, että seuraamusmaksua ei Suomessa voida määrätä kunnalliselle viranomaiselle, kuntayhtymälle eikä hyvinvointialueelle.
Sakkopuheella ei siis virkahenkilöiden puntteja saa tutisemaan – homma hoituu korjausmääräyksillä ja keskeyttämisuhalla eli ylimääräisellä työllä. Yrityksille penaltti kielletyistä käytännöistä onkin sitten riihikuivaa: 35 miljoonaa euroa tai seitsemän prosenttia liikevaihdosta, sen mukaan kumpi on suurempi.
Ensimmäinen askare asetukseen liittyen ei ole AI-huoneentaulu vaan lista siitä, mitä tekoälyjä firmalla käytetään, mihin, kuka käytöstä vastaa ja mitä dataa menee sisään. Yllättävän harvassa organisaatiossa tuo dokumentti on olemassa, ja ilman sitä arvailuksi menee.
Vaan ei tässä mitään kiirettä ole. Paitsi että on.
Ensi viikolla yritän selostaa selkokielellä, mikä on avointen ja suljettujen kielimallien ero - ja miksi sillä on merkitystä sekä peruskäyttäjälle että globaalilla painitatamilla.
Tsemppiä viikkoon!
Arttu
Muutama lähde aiheeseen liittyen:
Viikon linkit ja vinkit