Viime viikolla kirjoitin, miksi AI-koulutusten opit tuppaavat vaipumaan alkuinnostuksen jälkeen unholaan ja mitkä ovat lääkkeet pysyviin hyötyihin.
Nyt ruodin Claude-kielimallistaan parhaiten tunnetun AI-yhtiö Anthropicin tuoretta julkaisua, jossa yhtiö kertoo, miten heidän omat työntekijänsä käyttävät tekoälyä.
Toki toimijoiden omiin ulostuloihin on syytä suhtautua varauksella - etenkin näin pörssilistautumisten kynnyksellä - mutta pidän tätä raporttia silti katsauksena tulevaan ja siksi aiheelliseksi siitä kirjoittaa.
AI-yhtiöissä tekoälyä käytetään luonnollisesti niin paljon kuin värkeissä on varaa, ja monilta osin teknologia on karkeasti arvioituna 6-12 kuukautta edellä markkinoilla olevista ratkaisuista.
Disclaimer: alla oleva on yhtiön omaa kertomaa, eikä sitä voi vahvistaa. Anthropic on kuitenkin kertonut isoista toimijoista kaikista avoimimmin omista tekemisistään, joten pitäkäämme raporttia ainakin suuntaa antavana.
Elokuussa 2026 työntekijöiden itse ohjaamat tekoälyagentit tekivät kuusinkertaisen määrän työtunteja ihmisiin verrattuna. Käytännössä siis ihmiset ovat enää ohut kerros agenttiarmeijan päällä.
Tuottavuus on noussut samaa tahtia. Insinöörit tuottavat koodia viisinkertaista tahtia puolen vuoden takaiseen verrattuna, eikä AI:n tekemää koodia jouduttu fiksaamaan sen useammin kuin ihmistenkään.
Tuottavuuden kasvu näkyy kaikessa muussakin: lakimiehet käsittelevät enemmän sopimuksia, myyjät tekevät enemmän kauppaa ja niin edelleen.
Mainittakoon sekin, että aiemmin koodausosaamista vaativia ratkaisuja pystyvät nyt rakentamaan myös ei-koodarit.
Esimerkiksi itse rakensin edelliseen työpajaan työkalun asiakkaan tarjoustyön tueksi, lähinnä demotakseni Copilotin uuttaa Koodi-ominaisuutta. Työkalu soi ja kukkui, ja sen tekemiseen meni 10 minuuttia. Koodauksesta en ymmärrä enempää kuin sika satelliitista.
Vielä toistaiseksi ihmistä tarvitaan prosessien nivelkohtiin varmistamaan, että AI:n tuotokset ovat kuranttia kamaa - ja tämä on juuri nyt suurin pullonkaula.
Anthropic raportoi, että jopa 80 prosenttia agenttien ajasta kuluu siihen, että odotellaan ihmisen kuittausta. Jos ei-teknisen työntekijän pitäisi lukea kaikki, mitä hänen agenttinsa tuottavat, siihen menisi yli puolet työviikosta.
Yksi insinööri vertasi työtään lastenvahtina olemiseen: agentit vaativat jatkuvasti välitöntä huomiota kuin avaamattoman pillimehun kanssa painiva taapero.
Tämän niin sanotun meta-työn osuus tekoälysessioista nousi puolessa vuodessa 10 prosentista 22 prosenttiin. Eräs insinööri piti agenttitiimilleen kehityskeskustelun - enkä keksinyt tätä päästä.
Yksi haastatelluista kiteytti muutoksen ehkä parhaiten: jos aiemmin strategista työtä voitiin katsoa olevan noin 20 prosenttia työajasta, on sen osuus pompannut nyt 90 prosenttiin. Toteutus siirtyy koneelle, ihmiselle jää harkinta, päätökset ja - mikä olennaisinta - toiset ihmiset.
BTW: palaverirallien vähenemistä tämä ei tarkoita, päinvastoin. Palavereissa istuttiin 20 prosenttia enemmän kuin vuosi takaperin, mikä tosin johtuu suurelta osin kasvuvauhdista.
Tämähän ei tarkoita, että helmikuussa teidän firmassa jokaiselle on liuta agentteja paimennettavana ja siinäpä se päivä sitten vilahtaakin. Mutta suunta on selvä: työ siirtyy tekemisestä ohjaamiseen ja arvioimiseen.
Tämä tulee näkymään muun muassa siinä, millaista osaamista tullaan tarvitsemaan. Esimerkiksi Anthropicissa tulokkailta huudetaan koko ajan enemmän itseohjautuvuutta ja harkintakykyä ja koko ajan vähemmän kapeaa substanssiosaamista. Tästä olen kirjoittanut aiemminkin.
Suoraa seurausta edellisestä on, että työuransa ensiaskelia ottaville nuorille on koko ajan vähemmän paikkoja. Anthropicin tapauksessa junioreiden osuus teknisistä rekrytoinneista putosi 27 prosentista 9 prosenttiin.
Sitten omat huomiot. Huolestuttavinta tässä on se, että tekoälyn kehityskulku tuntuu tähtäävän tasan yhteen asiaan: että ihmisiä tarvitaan vähemmän saman lopputuloksen aikaansaamiseen.
Se on ensisijainen - ja usein tuntuu, että ainoa - maali ja siihen perustuvat myös teknologiayhtiöiden valuaatiot, niitä kun ei pysty selittämään millään muulla kuin sillä, että tämän teknologian myötä yrityksillä on tulevaisuudessa palkkakuluja riesanaan rutkasti nykyistä vähemmän (kts. Vinkit ja linkit -osio alla).
“Tekoälyn vaikutukset työllisyyteen ovat arvioitua pienemmät” kuten meitä konttorirottia rauhoitellaan, on tyyntä myrskyn edellä. Tyyntä on kestänyt näinkin pitkään lähinnä siksi, että organisaatioiden kyky hyödyntää AI-ratkaisuja skaalaten on vielä onnettoman heikko. Teknologia on täällä ja se toimii.
Skaalaamisen problematiikasta ja ratkaisuista niihin tein edellisen kirjeen kyytipojaksi oppaan, voit ladata sen täältä.
Ja kyllähän tekoäly myös synnyttää uusia työpaikkoja, mistä Anthropic on edelleen hyvä esimerkki: sen oma nuppiluku on kolminkertaistunut vuodessa. Näistä hallinnollisia ja assistenttirooleja oli… nolla.
Näkymä on selkeä: kun useita työtehtäviä itsenäisesti handlaavista agenteista tulee valtavirtaa, paletin pyörittäminen onnistuu turvallisesti ja samaan aikaan tekoäly alkaa kytkeytyä yrityksen järjestelmiin ERP:istä Netvisoriin ja työvuorosuunnittelusta asiakaspalveluun, työvoimavaikutukset alkavat realisoitua.
Tämä täytyy A) ymmärtää, B) hyväksyä, C) pohtia sen seurauksia sekä yksittäisissä organisaatioissa että yhteiskunnan tasolla. Mielellään nyt heti.
Tsemppiä viikkoon!
T. Arttu
Viikon vinkit ja linkit:
Uutiskirjeen lähteet: